sunnuntai 3. elokuuta 2014

Kesäloma! osa 2 retkeilyä

Kun oli tehtynä päätös lopettaa suorittaminen ja alkaa retkeileen, niin olin illan pelin jännityksestä huolimatta jo 7 aikaan kärkkymässä aamiaista. Ulkona lämpötila oli jo sen verta reilu ettei edes tehnyt mieli hypätä pyörän päälle; yli 25°C.

Viimehetkellä ennen matkaan lähtöä tuli haettua kirjakaupasta Etelä-Suomen retkeilykartta (ent. fillari-GT). Kartalle on merkattuna pyöräilyreittejä, joita pitkin lähdin sitten etenemään tuulen viemänä.

Ysin aikaan sitten lopullisesti kyllästyin makkoiluun ja raahasin pyörän ulos ja suuntasin bussiasemalle. Aikatauluja ihmetellessä totesin että just heti lähtis bussin Joensuuhun. Vaikka ajatus oli hypätä ensinmäisen bussin kyytiin, niin päätin jättää idän väliin ja suunnata Lahden suuntaan.

Bussista poistuin Vierumäen liittymässä ja vaihdoin läheisellä huoltoasemalla ajovarusteet ja lähdin ajeleen kohti Pulkkilanharjua.
Kun ei ollut mitään kiirettä, pysähdyin Urajärven kartanolle kahville. Tie kahvilalle oli sorapintainen ja mäkinen. Siinnä sitten ensi kertaa imasi etulokari haarukan ja renkaan väliin. Onneksi pinta oli irtonainen niin rengas ja löi lukkoon ja liukui eteenpäin.
Vääksyssä jätin laukut majoitukseen ja kevyellä varustuksella polkasin iltakahville Pulkkilanharjulle.






Garmin edge 800 on ihan pätevä laite, kun seuraa valmista jälkeä ja on aivan oudoilla seuduilla. Välillä se vaan opastaa em. kuvan mukaisille reiteille. Saipa harrastaa hieman cyclocrossia, kun kiipes hotellille pyörä olalla. Muutenkin garminin reitin luonti ominaisuudet ovat heikonlaiset, suosii välillä turhan isoja teitä. Onneksi mukana oli paperikartta, kännykässä googlemapsi ja sattuneista syistä jonkinlaista paikallistuntemusta näiltäkin syrjäseuduilta niin onnistui ajeleen Vääksystä Turkkusen kautta  Huittisiin ja sieltä vielä Kokkolaan.




Seuraavana päivänä tuuleskeli idästä ja lähdin kiertämään Vesijärveä lännenkautta. Ja sehän passas, ajamattomia pikkuteitä riitti hyvin. Ilmakin hieman viileni niin maistui oikea ruokakin. Samalla sai sitten otettu peilikuvaselfien.


Ja lisää ei-abc kahviloita. tien päässä puistomuseon viihtyisä pikkukahvila. Ei nuo kortit toimi aina etelässäkään, onneksi oli käteistä mukana niin sai maittavan kinkkuleivän ja kahavin.



Aina ei ole karttaakaan luottaminen, asfalttiksi merkattu tie osottautui sorapintaiseksi. Eipä tuo haitannut kun oli hyvä pinta ajaa. Hyvinkäällä syntyi itsetuhoisia ajatuksia, jospa sitä ajelis yön läpi kun ei tunnu löytyvän sopivalla paikalla mitään majoitusta. Yöajelua vartenhan on varustuttu ja päivisin on ajeltu jo niin paljon että on vain vaihtelua ajaa etelän pimeydessä. Reitiksi arvoin pienen surfailu/fb-keskustelun perusteella Hyvinkää-Inkoo-Karjaa (24h asema)-Turku. Turkkusessa sitten lepopäivä nukkuen ja Kakolan ja Turun linnoja kierrellen. Jostain syystä Turun linna on jäännyt kiertämättä. Hyvinkään apsilta evästä ja juomaa, reitti pääasiassa tuttu ja intoakin on.

Nummelaan saapuessa tervejärkisyys vilautti hieman valoaan ja kysäsin eikö kylässä ole muka mitään majoitusta, googlen karttahaku ei löytänyt syystä tai toisesta (käytin reissulla majoitusta yms. hakiessa pääasiassa karttahakua normaalin haun sijasta, karttahaussa näkee paikkojen sijainnit oman sijainnin läheisyydestä). Löytyhän se pieni mukava motelli missä oli tilaakin. Eiku sinne sittenkin viettämään yötä satulan sijasta pehmeässä sängyssä.









Aamulla sitten reippaan hotelliaamiaisen jälkeen reittiä miettiessä ja tuulta haistellessa päätin pitää kevyemmän päivän kun lämpötilakin oli heti aamusta hellerajoilla.

Suuntasin taas tuulen viemänä länteen, ensin pienempiä teitä pitkin Lohjalle. Harmillisesti vain Tytyrin kaivosmuseossa kierrokset alkaisivat vasta useamman tunnin odottelun jälkeen, niin jatkoin torikahvien jälkeen matkaa. Kevennetyn suunnitelman vuoksi en lähteny kohti Kuninkaan tietä (sehä on jo pariin kertaa ajettukkin) vaan pohjoiseen entiselle 1-tielle. Nykyinen tie 110 olikin sitten nopeasti ajettava mukavan myötäsen avulla. Taukopaikkojakin oli just sopivin välein.

Matkan varrelta varasin huoneen turkkusesta ja sinne saavuinkin sopivasti illallisen aikoihin. Hieman kyllä epäilytti jättää pyörä "aidatulle" takapihalle. Mutta säilyihän se siellä ja unikin maittoin lähinne telakan reppumiehille suunnatussa majapaikassa.

Alla taas reitti suurin piirtein kartalle siirrettynä. Seuraavassa osassa jatketaan taas matkaa. (jostakin syystä tulee waypointit kartalle, ne saa pois more -> ruksi pois kohdasta waypoints)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti