maanantai 2. helmikuuta 2015

Luovutus

Tässä on ollut nyt pari vuotta sellainen hullutus päällä, että olen poljeskellut 200km päivämatkan joka kuukausi. Nyt se loppu. Tammikuun suoritus jäi surkeasti kesken.

Tässä on ollut hieman pahemman laatuisia motivaatio-ongelmia edellisen keskeytyksen jälkeen, niin taukoilin koko alkuvuoden. Perjantaina kuitenkin, jalkojen vastustuksesta huolimatta, pakkasin laukun ja laitoin herätyksen aikaseen pakko 200km mielessä.

Ei olisi kannattanut vaivautua. Vaikka jalat olisivatkin olleet kunnossa, niin ei olisi tullut mitään. Pitkien matkojen polkeminen on kuitenkin pääasiassa pääkopasta kiinni. Kun ei ole motivaatiota, niin ei matka suju. Ja kun ei noita ruokapaikkojakkaan ole pikkuteiden varressa kovinkaan montaa, niin ei intoa saa hyvästä ruuastakaan. Ei nuo ateriakorvikepatukat yms. oikein vastaa kunnon ruokaa siinnä mielessä vaikka kaloreita sisältävätkin. Olisihan sitä tietenkin voinnut suunnitella reitin toisinkin, muttei oulun huonosti auratut klv:t (kelkkaliikenteen väylät) innosta eikä eeskahtaalle samaa isoa tietä viitti ajaa.

No kuitenkin, matkaa hidasti seuraavien kuvien ottaminen. Ja se että huomaat parin kilometrin jälkeen unohtaneesi juomapullot kotiin. Telineessä olevassa termojuomapullossa vesi pysyi näillä keleillä pari tuntia juomakelpoisena, sen jälkeen oli vielä juotavissa kunhan poisti korkin; kylmää mutta märkää. Satulalaukussa oli varavaatteisiin käärittynä oikea termospullo, jossa vesi pysyi kelvollisena maaliin asti. Lisäksi join vissypullollisen Ylikiimingin Seolla ja Liminganportilla.
Lunta on tullut ihan kiitettävästi

Alakyläntiekin on kuin uusi tie kun ajaa pimeän aikaan.






Talvisen reitin suunnittelun tuloksia

Aurinkokin melkein näky


Viimeinen pitkä ajelu talvella

Ensinmäisellä pitkällä samassa paikassa helmikuussa 2013


Oulun kevyen liikenteen väylät hyötykäytössä, kelkkareittinä


Ei ole Tyrnävän suunnalle vieläkään muodostunut pinnanmuotoja.
Mukavan erillaisiahan nämä talviset 200km rykäsyt ovat olleet. Mutta nyt on todettava elaman realiteetit.

Tiet olivat nyt kuitenkin pääasiassa ihan hyvässä kunnossa vaikka lunta tuli viikolla. Pari pienempää asuinkatua maaseudulla ja oulun klvt oli hieman tukossa. Ylikiiminki-Sanginjoen välinen tie oli, kuten oli 2013, kyllä surkeessa kunnossa. Oli semmosta tärryytystä ettei uskoiskaan. Harmi sinällänsä, sillä Haapalehto-Kiiminki-Joloskylä-Ylikiiminki-Sangijoki-Haapalehto olisi 08-lenkille mukava reitti ajettavaksi.

Sääki oli mitä parhain Tyrnävälle asti; pikkupakkasta ja leppoisaa myötätuulta. Tyrnävällä alkoi tuulee voimakkaasti ja lauhtu. Limingasta saikin polkea navakkaan vastatuuleen kotiin asti.

Eli olosuhteita ei voi syyttää ettei 200km täyttynyt. Reilu 14h meni 184km polkemiseen ja olin niin valmis heittämään pyörän Oulujokeen. Nyt aletaan ihmetteleen miten saisi jalat ja pään toimimaan ennen kevään koitoksia. Kuitenkin jätän nämä pitkät ajot pois ohjelmasta.

Ensi kesän tavoitteeksi laitan vain brevet-sarjasta selviämisen ja isomman (pidemmän?) tavoitteen siirrän kesälle 2016.

Eli tämä blogi on kuollut ainaskin huhtikuun loppuun asti. Katotaan sitten uudestaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti